Olen vähän sen sortin ratsastaja, että paneudun aina johonkin tiettyyn juttuun antaumuksella,
kun pääsen vauhtiin. Taannoin viime syksynä oli kouluratsastuskausi, jolloin otin yksityistunteja kahmien ja ahmien halusta oppia vielä jotain uutta ja saada ahaa-elämyksiä.
Tänään illalla mentiin ratsastamaan Seijan luo molemmat. Koska kenttä oli niin hyvässä kunnossa, päätettiin tehdä pikkuristikoita joita sitten Janskun ja Iitun kanssa hypeltiin.
Mejja oli myös saanut kuolaimettomat suitset, jotka olivat nyt ekaa kertaa testissä. Tallissa kun ne laitettiin päähän, ihmetteli ja ravisteli ja katsoi minua hölmistyneenä, kuin sanoen "unohditko ehkä jotain?"
Tytöllä oli pikkuruisen virtaa,kun ei ollut mennyt niin paljon. Olisi halunnut revitellä kunnolla,mutta kentän rajallisen tilan vuoksi jätin sen peltoaukeita varten, sillä kenttä oli kuitenkin sen verran lipakas,ettei olisi ollut kovin turvallista tehdä mitään äkkinäisiä muuveja, mitä laukat aina välillä aiheuttaa...
Ensin mentiin puomeja ja Mejja oli heti jo menossa mukana ja virkeästi nousi jalka...
Sitten hypättiin pikkuristikoita. En olekaan Mejjalla ennen tullut hypänneeksi kentällä, maastossa kyllä ollaan hyppäilty vähän välillä.
Hienosti meni hypyt, tamma innosta puhkuen olisi halunnut esteelle kerta toisensa jälkeen uudelleen. Oli niin suloinen :)
Tytöilläkin sujui hienosti, tosin toisellakin ponilla oli virtaa vaikka muille jakaa... Meni vähän pukkirodeoksi välillä.
Illalla sitten vielä kotona saunan lämmitykseen.
Onkin aika valmista kauraa,kun aamusta asti ollut reippaasti liikenteessä,vaikka vapaapäivä onkin.
Jansku ja Touho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti