perjantai 25. syyskuuta 2015

Kuulumisia pitkästä aikaa...

...
Onhan jääneet kirjottamiset pitkäksi aikaa!
Turkin reissu tuli tehtyä, kaikki meni hyvin ja lämmintä todella riitti. Tunnustaudun auringon rakastajaksi, mutta keskipäivällä oli mentävä varjoon, ei auttanut mikään.
Viikko meni kyllä ihan liian äkkiä, kotiinkin toisaalta on aina kiva palata.
Oma kesälomani jatkui vielä reissun jälkeen, neiti sai lähteä koulutielle.
Haettiin meille Marttilasta Papu - kissanpentu. Aivan ihana ja touhua täynnä oleva elohopea. Vanha Lilli kissamme ei kyllä kovasti ilahtunut tästä kakarasta. Mahtuvat sentään juuri ja juuri samaan tupaan.
Yllätykseksi perheemme kasvoi tällä viikolla vielä yhdellä pennulla, orvolla Seppo kissalla, jolle ei vain ollut sydäntä sanoa ei... Harmaaraidallinen pienen pieni kissa hurmasi äidin ja tyttären totaalisesti. Nyt Seppo ja Papu painivat täällä ylimpinä ystävinä.
Ratsastusrintamalla ollaan sentään vähän ryhdistäydytty.
Ollaan molemmat käyty Mejjaa ratsastelemassa. Tammuska keksi uuden hauskan tavan protestoida omaa poissaoloani.. Yleensä hän on kiukutellut laittaessani satulavyötä kiinni. Nyt seisoi nätisti vaan paikallaan, mutta kun aloin ratsastaa ei antanut sisäpohjetta millään läpi. Välillä se jo meni, kunnes taas alkoi jäkittää. Nauratti oikein miten pitkään jaksoi taistella vastaan. Lopulta oli kuitenkin annettava periksi ja saatiin treenit päätökseen. Seuraava kerta olikin jo huomattavasti helpompi.
Mimosalla olen ratsastellut aika paljon viime aikoina, mukaan mahtuu yksi täydellinen onnistuminen, hevonen ja ratsastaja leijuivat lähes transsissa samaan tahtiin, seuraavalla kerralla alla olikin räjähtelevä nelivuotias kakara, jolla oli ruutia tehdä kaikkea muuta, paitsi keskittyä siihen mitä olisi pitänyt tehdä... Näin ollen balassissa ollaan :) pieni estekin hypättiin Mimosan kanssa. Tarkoitus olisi mennä alkeistunneille mukaan Mimosan kanssa, näin tehtävät ja estekorkeudet pysyvät tarpeeksi helppoina... siitä sitten myöhemmin lisää...
Mortilla hypähdeltiin myös tällä viikolla ja hienosti meni ympyrällä hyppäämiset. Taannoin olin estetunnilla yksin, kaikkien muiden peruttua viime hetkillä, hyppäsimme ympyrällä ja kahdeksikolla ja lopulta sain hommasta kiinni,kun maltoin itse vaan odottaa. Aivan liika oma kiireeni on tehnyt niistä ennen hösläämistä ja olen häirinnyt itseäni ja hevosta.
Nyt sujui hienosti. Sain tosin Mortin kieltämään pystylle (Mortti ei ikinä kiellä, jos sillä on vaan mahikset hypätä)... Olikin kiero ja himmasi hiljalleen vauhtia, kielto tuli ihan puskasta. No, vähän keppiä niin lakkasi se kässäri olemasta päällä ja taas sujui mukavasti.
Ensi viikolla luvassa revanssi esteillä, taas on tullut ratsastettua niin koulupainotteisesti, että pari hyppykertaa ei tee pahaa....
Nyt muutama kuva ja ensi kerralla lisää tarinoita muun muassa uudesta ostoksestani extensiokaaresta, jolla toivottavasti saan kuntoutettua vuosia vaivanneen selkäni uuteen uskoon....


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti