Selkäännousu sujui ihan hyvin, Mejja meinas vissiin, et ollaan ny säälistä paikallaan, ettei se heti putoa. Ensi hetket toivoin, ettei tamma keksi mitään jännää hyppyä tai edes sivuaskelta yhtään käyntiä nopeammin...
Kyl se siitä sitten pikku hiljaa alkoikin sujua. Ravissa kyllä katsoin alkuun paremmaksi tarttua hiukan harjasta kiinni ja säästää ratsua edes suusta, kun muuten sieti keikkumiseni siellä.
Sain Seijalta vinkkejä uusiin koulumuuveihin, emme siis laiskotelleet, vaan teimme todella töitä. Alun takeltelun jälkeen alkoi sujua. Mejja ei ole ikinä ollut niin hyvin kuulolla. Se teki kaiken mitä pyysin miltei ajatuksesta.
Puolen tunnin jälkeen jalat alkoivat olla hapoilla, pää transsissa. En olisi halunnut lopettaa tunnin jälkeen, vaikka jalat huusivat jo todella armoa. Tuntui kuin olisi kuljettu jossain taianomaisessa hetkessä, jota ei saa rikkoa..
Mutta kuten kaikki kiva, tämäkin loppui aikanaan... Alastulosta jäin sentään jaloilleen, vaikken ollutkaan ihan varma, kantavatko ne enää..
Ilman satulaa pääsee niin paljon paremmin tuon leveähkön otuksen ympärille ja saa ratsastettua istunnalla paljon paremmin. Loppu tunnista ohjat olivatkin lähinnä koristeena.
Vielä illallakin jaksan ihmetellä tätä, miten tässä näin kävi. En lähtenyt millään älyttömällä tekemisen meiningillä, vaan collareissa rennolla otteella. Tarkoitus oli toki tehdä hommia, mutten ajatellut, että päästään tähän lopputulokseen.
Upeaa! Tätä fiilistä olenkin kaivannut jo viikko tolkulla, kun mikään ei ole oikein tuntunut miltään, kaikki on ollut ihan ok, semi tasoa.
Eilen olin illalla Ponitallilla hyppytunnilla, kaikki sujui siis semisti. Olen ihan tyytyväinen, muttei mitään ihmeempää elämystä tullut.
Eikä tietenkään aina voi tullakaan, sehän nyt on selvää!
Ainot yllättävä asia eilisessä oli HYTTYSET, jotka söivät kuin hullut. Eihän niitä nyt vielä tarttis tulla.
Viime viikonloppuna käytiin ihan katsojan roolissa Melkkilässä koulukisoissa. Mejjan omistaja Iitu oli ekaa kertaa Mejjalla kisoissa, hienosti meni perusmerkin rata. Prosenttejakin irtosi yli 65, vaikka pari oli molemmat ekaa kertaa kouluradalla!
Vielä muutama kuva..
Kaikki kuvat on neidin käsialaa... Tykkää kuvaamisesta todenteolla ja näkee kyllä kuvauskohteita hienosti, onnistumisiakin on jo hyvin. Lisää treeniä vaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti